Johdon agendalla: Recent Episodes
Johdon agendalla
Johdon agendalla kantaa ottavat johtajat ja asiantuntijat ovat omien alojensa suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä, heitä yhdistää sekä rohkeus, että ennakkoluulottomuus sekä kyky haastaa muiden ajatusten lisäksi myös omaa ajatteluaan.
Johdon agendalla podcast nostaa keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johtoryhmien ja hallitusten agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
On paradoksaalista, että samaan aikaan kun puhumme tekoälyn murroksesta ja kognitiivisen työn vallankumouksesta, johdamme yhä ihmisiä malleilla, jotka kehitettiin aikana, jolloin käsityksemme ihmisestä oli täysin erilainen. Monet johtamismallit perustuvat yhä rationaaliseen, mekanistiseen ihmiskuvaan — ajatukseen ihmisestä loogisena toimijana.Neurotiede ja aivotutkimus ovat viimeisen 15 vuoden aikana murskanneet tämän käsityksen. Studiossa vieraanani on Niklas Nordling, psykologian tohtori, johdon konsultti ja neuvonantaja, jolla on pitkä tausta organisaatiokehittämisestä, kyvykkyyksien rakentamisesta ja ihmislähtöisen muutoksen johtamisesta.
Tässä jaksossa pureudumme yhdessä psykologian tohtori Mona Moisalan kanssa yhteen tämän hetken suurimmista työelämän ristiriidoista: jatkamme työelämässä toimintamalleilla, joiden tiedämme kuormittavan, heikentävän keskittymiskykyä ja estävän laadukasta ajattelua. Miksi siis edelleen rakennamme työpäiviä kuin ihmiset olisivat koneita? Tässä podcast jaksossa haastamme nykytyön logiikkaa ja kysymme, mitä tapahtuisi, jos työpäivä rakennettaisiin uudelleen aivojen ehdoilla.
Johdon agendalla -podcast pureutuu tällä kertaa ilmiöön nimeltä toksinen tuottavuus ja kysyy, miksi tänä päivänä pelkkä resilienssi ei enää riitä. Vieraana on Auntien toimitusjohtaja Immo Salonen, joka peräänkuuluttaa uudenlaista johtajuutta, inhimillisempää kulttuuria ja tekoja kestävämmän työelämän eteen.Jaksossa haetaan näkökulmia siihen, miten mielen hyvinvointia ja kestävää työelämää pitäisi organisaatioissa, ja erityisesti johtoryhmissä ja hallituksissa käsitellä. Yksi Salosen keskeisistä viesteistä onkin, että työhyvinvointi ei voi olla yksilön harteilla. "Ensin pitää muuttua johtoryhmän ja hallituksen ajattelu", hän sanoo ja painottaa, että hyvinvointitavoitteet on vietävä strategiatasolle. “Jos hallitus ei seuraa mielen hyvinvointia samoin kuin talouslukuja, tehokkuusajattelu kävelee kaiken muun yli.”Työelämä kuormittaa nykyisin uusilla tavoilla, mutta työkalumme kuormituksen hallintaan ovat jääneet jälkeen. Ratkomme siis uudenlaisia ongelmia vanhoilla keinoilla. Miten taklata toksista tuottavuutta ja vahvistaa antifragiilia organisaatiota? Kuuntele jakso niin tiedät, mitä nämä työelämän trendit tarkoittavat.
Muutos on arkea jokaisessa organisaatiossa – mutta muutosjohtaminen ei. Yritykset ja julkiset toimijat investoivat järjestelmiin, prosesseihin ja strategisiin uudistuksiin, mutta unohtavat liian usein kaikkein olennaisimman: miten ihmiset viedään läpi muutoksen. Kun kukaan ei omista muutosta eikä johda sen vaikutuksia arkeen, strategiat jäävät toteutumatta ja potentiaali lunastamatta.Tässä jaksossa keskustelemme muutoksen inhimillisestä puolesta ja käytännön ratkaisuista yhdessä Change Partnersin Teppo Kolehmaisen kanssa, joka on työskennellyt vuosia muutoskyvykkyyden ja muutoksen johtamisen parissa.
Tällä kertaa sain studioon Eduhousen Marika Kotolan, jonka kanssa puhumme muutoskyvykkyydestä, oppivasta organisaatiosta ja siitä, miksi tekoäly haastaa johtamista aivan uudella tavalla. Tekoäly haastaa nimenomaan sen, miten ajattelemme omaa rooliamme. ”Tässä ei ole enää kyse siitä, miten teemme työn tehokkaammin, vaan siitä, voisimmeko ajatella työn tekemisen logiikkaa kokonaan uudelleen,” Kotola huomauttaa.Tässä valossa ei ole yllättävää, että monet organisaatiot ovat jääneet niin sanottuun kokeiluvaiheeseen. Vaikka teknologiaa testataan, sitä ei oteta käyttöön osaksi arkea. Taustalla on enemmän kognitiivisia ja kulttuurisia haasteita kuin teknisiä.Tekoälyn käyttöönotto edellyttääkin uudenlaista muutoskyvykkyyttä.
Työelämä muuttuu nopeammin kuin organisaatiorakenteet pysyvät perässä. Kun osaamisesta 44 % menee uusiksi vain parissa vuodessa mutta roolit pysyvät samana, jotain täytyy muuttaa.Jaksossa pohdimme yhdessä työeläkeyhtiö Varman Mikaela Öbergin kanssa muutoskyvykkään ja oppivan organisaation rakenteita, haastamme vakiintuneita oletuksia ja kannustamme kohti muutosta. Jatkuvassa murroksessa se, miten organisaatiot ajattelevat rooleista, asiantuntijuudesta ja osaamisesta, kaipaa päivitystä. Kuuntele ja poimi vinkit talteen 🎧
Tässä jaksossa vieraana on OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.Puhumme tekoälyn vaikutuksista strategiaan, johtamiseen ja arjen työhön suuressa organisaatiossa.Ritakallio kertoo, miten yksi keskustelu Microsoftin Satya Nadellan kanssa sai hänet näkemään tekoälyn murroksen toisin – ja miten OP ryhmä määrätietoisesti johtaa organisaation tekoälymatkaa eteenpäin. Miten johtaja varmistaa, että tekoäly ei jää irralliseksi työkaluksi, vaan tukee koko organisaation oppimista ja uudistumista?Tervetuloa mukaan kuulemaan näkemyksiä muutoksen ytimestä 🎧
Maailma muuttuu nyt nopeammin kuin kykenemme ajattelemaan. Strategiat menevät jatkuvasti uusiksi, aiemmat tavat johtaa eivät enää toimi, eikä kukaan tarjoa valmista kaavaa uuden rakentamiseen.Mitä tehdä silloin, kun vastauksia tulevaan ei ole vielä keksitty? Johdon agendalla -podcastin kevään avausjaksossa keskustelen Aalto-yliopiston radikaalin luovuuden kehityksestä vastaavan Riikka Mäkikoskelan kanssa siitä, miksi juuri epävarmuuden hetkillä tarvitaan luovuutta enemmän kuin koskaan ennen.Puhumme siitä, miksi organisaatioiden on aika oppia sietämään keskeneräisyyttä, miksi rohkeimmat kysymykset nousevat juuri siellä, missä valmiit vastaukset loppuvat, ja miksi muutoskyvykkyydestä on tulossa tämän ajan tärkein menestystekijä.Koska maailman muuttamiseen ei ole valmista kaavaa, meidän on ajateltava toisin.
Onko liikejuridiikka vain suurten yritysten etuoikeus? Mikä on juridiikan merkitys yrittäjille ja pienyrityksille? Tarvitaanko juridiikkaa ainoastaan kriisitilanteissa? Ei, jos Fondian Katariina Kuusiluomalta kysytään.Monille aloittaville yrittäjille ja pienyrityksille lakipalvelut saattavat tuntua turhan kaukaisilta ja usein viimeiseltä asialta, johon laittaa aikaa tai rahaa. Kuusiluoma on itse toiminut yrittäjänä kahdeksan vuoden ajan ja kehittänyt lakipalveluita erityisesti perhejuridiikan alalla, joten hän ymmärtää haasteen. Kokemus yrittäjänä on antanut hänelle uniikin perspektiivin pienyrittäjien tyypillisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Haastattelussa Kuusiluoma avaa näkemyksiään siitä, miten lakipalvelut voivat tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä.Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.
EU:n uusi Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on herättänyt paljon keskustelua yritysvastuulainsäädännön muutoksista ja niiden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin. Keskustelimme aiheesta Fondian yritysvastuuasiantuntijan, Netta Skönin, kanssa. Kysyin, vieläkö vastuullisuudella voi rakentaa kilpailuetua ja miten yritysten pitäisi varautua regulaation mukanaan tuomiin muutoksiin? Kuuntele koko näkemyksellinen jakso 🎧Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.
Fondia Off The Record on siitä kiehtova podcast-tuotanto, että pääsemme kurkistamaan yhden yrityksen sisälle ja näkemään, miten toimintaympäristön muutokset, työelämän murros ja nopeasti kehittyvä teknologia haastaa koko liikejuridiikan toimialaa. Uusimmassa jaksossa pohdimme inhimillisen työelämän ja työntekijäkokemuksen merkitystä, sekä siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön yhdessä Fondian COO:n Wilma Laukkasen kanssa 🎧
Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.Vuosituhannen alussa Fondia herätti huomiota lakipalvelualalla uudella lähestymistavallaan, joka haastoi perinteisiä toimintamalleja. Yrityksen perustamisen keskeisiin ajatuksiin kuului lakipalveluiden uudistaminen teknologian avulla sekä pyrkimys tehdä juristin työstä inhimillisempää.Studiossa on Fondian toimitusjohtaja Harri Savolainen, jonka kanssa keskustelemme siitä, mitä edelläkävijän rooli organisaatiolta arjessa vaatii.
Tässä jaksossa ollaan HR-johtajan agendalla. Ajankohtaisista henkilöstö- ja strategisen uudistumisen näkökulmista haastateltavana on pitkän linjan HR-johtaja, Tytti Bergman.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan Digi- ja AI-johtajan agendalla. Ajankohtaisista ilmiöistä ja tekoälystä organisaatioiden uudistajana on kanssani keskustelemassa Management Eventsin toimitusjohtaja Jenni Vilamo.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan brändi- ja markkinointijohdon agendalla. Ajankohtaisista muutosvoimista ja markkinoinnin näkymistä haastateltavana on yrittäjä, markkinoinnin neuvonantaja Ossi Ahto.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan muutosjohtajan agendalla. Ajankohtaisista ilmiöistä ja strategisesta uudistumisesta haastateltavana on hallitusammattilainen Katri Harra.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan viestintä- ja vastuullisuusjohtajan agendalla. Ajankohtaisista ilmiöistä ja vastuullisen liiketoiminnan johtamisesta haastateltavana on Postin henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Anna Salmi.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan startup-ja kasvuyritysten agendalla. Ajankohtaisista muutosvoimista ja uusista kasvun mahdollisuuksista haastateltavana on Startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan omistajan ja hallituksen agendalla. Ajankohtaisista muutosvoimista ja strategisesta uudistumisesta haastateltavana on Boardmanin Partner Ari Virtanen.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Tässä jaksossa ollaan teknologia- ja vientiyritysten agendalla. Ajankohtaisista globaaleista kysymyksistä ja muista päivän polttavista näkökulmista haastateltavana on Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle.Tammikuun alussa julkaistun raportin lisäksi julkaisemme 8-osaisen podcast sarjan, johon olemme kutsuneet eri näkökulmien edustajia ja asiantuntijoita kommentoimaan raportin tutkimustuloksia. Asiantuntijat saavat näin paremman mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan ja omaa näkökulmaansa esille ja raportin lukijat saavat mahdollisuuden syventyä ilmiöihin syvällisemmin.
Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.Moni muu toimiala on jo murroksensa kokenut, mutta liikejuridiikka vaikuttaa olevan perinteisten toimialojen viimeinen, sellainen jota kukaan ei ole toistaiseksi kyennyt disruptoimaan. Onko tämä viimein muuttumassa? Studiossa Fondian Competence Lead, Legal Tech, Design and Operations Henna Tolvanen, jolla on asiasta selkeä näkemys 🎧
Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat. Ensimmäisessä jaksossa vieraana on Fondian ja Heltin yhtenä perustajana tunnetuksi tullut Lawyerpreneur Timo Lappi. Luvassa on inspiroiva tarina Fondian matkasta toimialan ikuiseksi haastajaksi. Samalla se on elämänmakuinen tarina kasvuyrittäjyydestä.
Tässä jaksossa studiossa ovat Luoto Companyn CBDO Timo Korander ja syksyn ensimmäisestä jaksosta jo tutuksi tullut Tuukka Murto. Edellisessä jaksossa puhuimme siitä, mistä koko generatiivisen tekoälyn ympärille syntyneessä hypessä on kyse ja miten nopeaa tekoälyn kehitys ja sen mukanaan tuoma murros tulee olemaan. Tässä jaksossa keskityimme tekoälyn mahdollisuuksiin ja pohdimme konkreettisten esimerkkien kautta sitä, missä tekoälyn suurin potentiaali yrityksille on, erityisesti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.
Tekoälyn kehityksessä on tapahtunut valtavia muutoksia lyhyessä ajassa ja olemme saaneet nähdä ensimmäisiä väläyksiä siitä, mihin generatiivinen AI pystyy. Tämä jakso avaa tekoälykehityksen tärkeimmät kysymykset juuri nyt.Mitä liiketoiminnan johtajien pitäisi tekoälyn kehityksestä ymmärtää ja miten aiheeseen pitäisi organisaatiossa tarttua? Näihin kahteen kysymykseen haemme vastauksia yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Syksyn ensimmäisessä jaksossa studiossa vieraana on Luoto Companyn CTO Tuukka Murto.
Vieraana tuotantokauden neljännessä jaksossa kasvun ja osaamisen kehittämisen näkökulmista on keskustelemassa Pasi Honkalahti, joka luotsaa tämän kauden kumppanina toimivaa Staffpoint Executivea.Pasin ja hänen tiiminsä missiona on auttaa yrityksiä ja yksilöitä kasvamaan erityisesti rekrytoinnin ja interim management -ratkaisujen kautta, mutta Pasilla on omakohtaista kokemusta kasvun rakentamisesta ihmisten kautta jo usealta vuosikymmeneltä.Miltä maailma näyttää tällä hetkellä rekrykonsultin silmin? Kuuntele 🎧 ⏩
Vieraana tuotantokauden kolmannessa jaksossa uudistumisen ja transformaation näkökulmista on keskustelemassa Anni Ronkainen, jolla on takanaan yli 20 vuoden kokemus uudistumisen johtamisesta ja joka on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut yksi digitaalisen transformaation näkyvimmistä kasvoista Suomessa.Jaksossa keskustellaan muutoksen kriittisistä elementeistä, muutoksen johtamisesta organisaation kyvykkyytenä ja niistä reunaehdoista, joita muutokseen liittyy, mutta mistä ei puhuta riittävän usein. Kuuntele 🎧
Vieraana tuotantokauden toisessa jaksossa kasvun johtamisesta ja erityisesti omistajan roolista hallituksessa ja kasvun mahdollistajana on Algol konsernin toimitusjohtaja ja perheyhtiötä myös omistajana neljännessä sukupolvessa edustava Alexander Bargum. Oman taustansa ja roolinsa lisäksi hän tuo näkemystä omistamisesta myös muiden perheyritysten näkökulmasta, sillä hän toimii kolmatta vuotta Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtajana.Jaksossa keskustellaan omistajan roolista, omistajastrategioista, omistajan ja hallituksen ulkopuolisten jäsenten välisestä hallitustyöskentelystä, kasvusta ja riskinottokyvystä.
Johdon agendalla podcastissa puhumme johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista. Tänä vuonna olemme vahvasti kasvun agendalla ja kutsumme mukaan asiantuntijoita ja kasvujohtajia ravistelemaan käsitystä siitä, miltä kasvun kulttuurin kuuluisi näyttää uudella vuosikymmenellä. Vieraana uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa kasvun johtamisesta on keskustelemassa Juha Mäkinen, jolla on takanaan yli 30 vuoden kokemus kasvun johtamisesta Suomessa ja Euroopassa. Viimeisimpänä roolina ennen yrittäjäksi ja interim-johtajaksi siirtymistä Juha toimi Kekkilä-BVB.n toimitusjohtajana toteuttamassa yrityskaupan jälkeistä integraatiota suomalaisen ja hollantilaisen yrityksen välillä. Juhan uralle mahtuukin kymmeniä kansainvälisiä transformaatio ja M&A hankkeita. Mutta mitä muuta kuin kukkamultaa kasvuun vaaditaan?
Attendon muutosmatkaa on avattu syksyn aikana tässä podcast-sarjassa megatrendien vaikutuksen, muutosjohtamisen sekä viestinnän näkökulmasta. Attendon hyvät periaatteet ja käytännöt, kuten 100 %:n vastuu ja 5 k:n palautemalli, ovat tulleet tutuiksi. Tässä jaksossa hypätään Attendon asiakaskokemuksen asiantuntijan Minna Linnan kanssa vielä syvemmälle nimenomaan niihin konkreettisiin keinoihin, joilla muutosta toteutetaan arjessa.
Yritysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut vuoden 2020 alusta lähtien yksi kärkitrendeistä johdon agendalla. Tässä podcast-jaksossa sukelletaan suuren hoiva-alan toimijan, Attendon vastuullisuuteen, siitä viestimiseen ja sen johtamiseen. Aiheesta on keskustelemassa Attendon asiakaskokemus-, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Susanna Paloheimo.
Moni organisaatio havahtuu muutaman vuoden päästä siihen, että kulttuurin johtamiseen olisi pitänyt panostaa jo aiemmin. Yrityskulttuuri, tavat toimia ja käyttäytyä näkyvät organisaatiossa kaikkialla. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos arjessa ei rakennu uusia käyttäytymismalleja. Vieraana studiossa tänään organisaatiokulttuurista ja sen johtamisesta on kanssani keskustelemassa Attendon henkilöstöjohtaja Terhi Lindgren.
Sosiaali- ja terveysala on ollut viime vuosina valtavassa murroksessa ja eri tavoin otsikoissa. Siihen vaikuttavat useat nykypäivän jättimäisistä muutosvoimista, kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula ja teknologian kehittyminen.Tässä podcast-jaksossa katsotaan muuttuvaa maailmaa ja keskustellaan sen muutosvoimista erityisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vieraanani näistä aiheista on keskustelemassa Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.
Moni on varmasti kuullut kyllästymiseen asti siitä, miten ”kulttuuri syö strategian aamiaiseksi” mutta mitenkähän on? Tämän jakson tavoitteena on luoda ymmärrystä organisaatiokulttuurin merkityksestä strategialle ja liiketoiminnan johtamiselle. Studiossa kanssani on Solitan henkilöstöjohtaja ja Yrityskulttuurit murroksessa -kirjan kirjoittaja Outi Sivonen.
Kun lähes kaikki muut kilpailuedun lähteet ovat kopioitavissa, nousee kilpailuetua tavoittelevien yritysten kohteeksi yhä useammin aineettomat asiat, kuten brändi, työntekijäkokemus ja yrityksen kulttuuri.
Voiko yrityksen kulttuurista aidosti rakentaa organisaatiolle kilpailuedun? Uskomme, että voi.
Moderni strategia ottaa huomioon jatkuvan muutoksen, ympäristön epävarmuuden ja uuden luomisen. Strategian ytimeen nousee prosessi, jolla strategiaa muodostetaan, uudistetaan ja toteutetaan jatkuvasti.
Tämän tuotantokauden 3. jaksossa vieraana studiossa on Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Timo Vuori, jonka kanssa keskustelemme modernista strategiaprosessista ja tunteiden merkityksestä osana strategiatyötä.
Johdon agendalla -podcastin uudella tuotantokaudella puhumme siitä, miten strategiatyön pitää muuttua ja ennen kaikkea siitä, miksi sen pitää muuttua?
2020-luku tuo ajattelutavan muutoksen tuotantolähtöisestä ihmislähtöiseen johtamiseen. Puoli vuosisataa yritysmaailmaa on hallinnut ajatus siitä, että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille kaiken muun ylitse. Tätä paradigmaa on haastettu viime vuosina monelta taholta, mutta vakiintuneet ajatusmallit istuvat sitkeässä.
Vaihtoehtoisena paradigmana voidaan pitää vastuullisen arvonluonnin paradigmaa, missä keskeistä on kaikille eri sidosryhmille vastuullisesti tuotettu kokonaisarvo. Samalla se tarkoittaa siirtymistä pois perinteisestä kilpailuedun tavoittelusta, pois nollasummapeli -ajattelusta ja sotaretoriikasta.
Tuotantokauden toisessa jaksossa vieraana studiossa on Paula Kilpinen, yrittäjä, kirjailija ja inhimillisen strategian puolestapuhuja.
Tulevaisuus ei ole paikka tai määränpää, se on työkalu ja väline ymmärtämään niitä muutoksia, mitä ympärillämme tapahtuu.
Useat eri voimat vaikuttavat samanaikaisesti ja dynaamisesti toimintaympäristöömme, mikä tekee usein selkeiden syy-seuraussuhteiden hahmottamisen haastavaksi. Tässä usein VUCA-maailmaksi kuvatussa toimintaympäristössä luoviminen vaatii kriittistä ajattelua, strategista ennakointia ja ennen kaikkea luovaa ajattelua, eteenpäin katsomista. Johdon agendalla podcastin kolmas tuotantokausi keskittyy strategiaan ja liiketoiminnan johtamiseen nykyisessä, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen ensimmäisessä jaksossa keskustelemme yhdessä VTT:n Professor of Practice ja luovan työelämän asiantuntijan Nando Malmelinin kanssa strategisesta ennakoinnista ja organisaatioiden uudistumisesta.
Moni organisaatio havahtuu muutaman vuoden päästä siihen, että kulttuurin johtamiseen olisi pitänyt panostaa jo aiemmin.
Yrityskulttuuria tulisi johtaa yhtä vakavasti otettavana, kehitettävänä ja tutkittavana asiana kuin esimerkiksi taloushallintoa tai strategiaa. Hyvä yrityskulttuurin kehittäminen pohjautuu tietoon ja jatkuvaan tutkimukseen sekä tulevaisuuden skenaarioiden rakentamiseen.
Liiketalouden ja taiteen kieli eivät vielä kohtaa kovin usein. Se on sääli, sillä yhteistä on todella paljon.
Taide haastaa vaihtamaan perspektiiviä, tarkastelemaan omaa maailmankuvaansa eri kulmista. Se voi olla arvoituksellista, kysymyksiä herättävää, hämmentävää, ärsyttävää tai järkyttävää. Nämä kaikki tulokulmat ovat oleellisia maailman – ja yrityksen – nykytilaa ja muutostarpeita hahmotettaessa.
Verkottuneissa, monimutkaisissa ja epävarmoissa toimintaympäristöissä navigoinnista on tullut organisaatioidemme arkea. Muuttuvissa olosuhteissa kestävän arvon luominen vaatii ketteryyttä ja kykyä oppia. Muotoilu ja muotoiluajattelu ovatkin saavuttaneet kasvavaa jalansijaa niin maailmalla kuin Suomessa ihmislähtöisenä lähestymistapana innovointiin rakentamaan asiakaskeskeisyyttä, yhteistyötä ja kokeilukulttuuria organisaatioissa.
Merkityksellisyyskeskustelu räjähti viime vuosikymmenellä monilla bisnesfoorumeilla silmille. Teeman äärellä herättiin maailmanlaajuisesti: niin akateeminen maailma kuin bisnesmaailman ylin johtokin havahtui. Aika oli kypsä ymmärtämään ja myöntämään nykyistä bisnesparadigmaamme kyseenalaistavat ja muutokseen pakottavat realiteetit.
Asiantuntijaluovuudessa ei ole kyse yksilötekemisestä, vaan nimenomaan kollektiivisesta tekemisestä. Monimutkainen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus ovat vahvasti kytköksessä keskenään. Luovuus nousee nyt nopeasti muuttuvassa maailmassa uudella tavalla monen organisaation agendalle.
Pörssiyhtiöiden markkinaodotukset on sidottu niiden kykyyn tuottaa tasaisesti ja tehokkaasti innovaatioita ja uusia tuotteita olemassa olevaan markkinaan. Nykyiseen markkina-arvoon on laskettu sisään myös yrityksen tulevaisuuden innovaatiot, mikä saa yhtiöt ponnistelemaan entistä kovemmin markkinaodotuksiin vastaamiseksi. Innovaatiot nostavat paitsi sykettä yritysten sisällä, ne kiihdyttävät myös markkinoiden volatiliteettia, mikä lisää entisestään tarvetta uusille innovaatioille. Olemme luoneet ikiliikkujan.
Työmarkkinakehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä monia kysymyksiä, jotka haastavat yhteiskuntaa, organisaatioita ja yksilöitä hakemaan uudenlaisia ratkaisuita.
Organisaatioiden kyky sopeutua muuttuviin rakenteisiin kiinnittyy vahvasti tulevaisuudessa kolmen asian muodostamaan yhtälöön; itseohjautuvuuteen, jatkuvaan oppimiseen ja luovuuteen.
Oppiminen on murroksessa. Moni kehittyvistä teknologioista on sellaisia, että niiden ympärille ei ole vielä ehditty kehittämään tutkintoja. Osana vihreää siirtymää tullaan kokemaan mikrotutkintojen aalto ja oppimisen murros kohti nonformaalia oppimista. Tiedon tarve kasvaa nyt nopeammin kuin tutkinto-ohjelmien kyky pysyä kehityksen perässä.
Erityisesti katse kannattaa pitää horisontissa siintävässä kvanttiajassa, sillä sen arvioidaan olevan todellisuutta vuonna 2030. Toteutuessaan kvanttikoneet tulevat mullistamaan käsityksemme teknologian mahdollisuuksista.
Maailman kasvavaa kompleksisuutta lisää teknologian eksponentiaalinen kehitys. Suurin osa isoista teknologian kehitysharppauksista on otettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Metaversumi, kvanttikoneet, Web3, NFT ovat esimerkkejä tällä hetkellä puhuttavista teknologiatrendeistä.
Työelämän neljännessä vallankumouksessa johtajuuden on muututtava eikä johtajan ammatissa menestymistä voi perustaa johtamisen malleille ja menetelmille, jotka ovat peräisin aikaisemmista työelämän aalloista.
Johtajavalintojen kriteeristöissä korostuu tällä hetkellä teknologian ja liiketoiminnan rajapintojen osaaminen, innovaatio- sekä strategiatyöosaaminen ja media- ja brändilisäarvoon liittyvä kyvykkyys.
2020-luku tuo ajattelutavan muutoksen tuotantolähtöisestä ihmislähtöiseen johtamiseen. Kokemustaloudessa kilpailuetu syntyy kuluttajien ja asiakkaiden todellisten tarpeiden ymmärtämisestä. Tämä näkyy kasvavana kysyntänä muotoiluajattelulle ja ihmistieteiden osaamiselle.
Digitaaliset ratkaisut ja paikkariippumaton työ mahdollistaa kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee perustumaan keikkatalouteen, joka yhdistää perinteisen työelämän ja yrittäjyyden parhaat puolet.
Itseohjautuvuus on ollut yksi johtamisen ja organisaatiomuotoilun trendejä jo useita vuosia. Toistaiseksi Suomesta löytyy hyvin vähän yrityksiä, jotka olisivat aidosti onnistuneet itseohjautuvan organisaation rakentamisessa.
Työelämä on digitalisaation ja nopean prosessien automatisaation myötä kokenut myös toisenlaisen, näkymättömän vallankumouksen. Työn tekemisen luonne on muuttunut, mutta emme ole kiinnittäneet siihen huomiota tai pysähtyneet ajattelemaan sen merkitystä ja vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin.
Vuonna 2022 tietoergonomia ja kognitiivinen kuormitus lisätään johtajien sanavarastoon. Yhä suurempi osa asiantuntijoista ja tietotyöläisistä äänestää jaloillaan Always on -työelämää vastaan. Moni ottaa mieluummin yrittäjäriskin, koska se mahdollistaa oman näköisen työelämän ja mahdollisuuden määritellä yksilölliset rajat työn ja muun elämän välille. Yrityksissä ei ole vielä(kään) herätty tämän ilmiön kasvuun ja ymmärretty sen laajempaa merkitystä.
Asiakasodotusten kasvu on johtanut siihen, että liiketoiminnassa ei ole enää kyse pelkästään tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta – niiden lisäksi myydään myös kokemuksia. Nyt samat odotukset valuvat myös työpaikoille. Työnantajabrändäyksestä onkin tulossa kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta monen yrityksen elinehto.
Työn käsite irtoaa työpaikan käsitteestä. Olemme tottuneet ajattelemaan työtä työpaikkoina. Tulevaisuudessa työtä ajatellaan osaamisena, rooleina, kompetensseina, taitoina ja mindsettina, joita voidaan hankkia organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi monin eri tavoin.
Diversiteetin vaaliminen on modernia, vastuullista johtamista. Painetta syntyy myös sidosryhmien suunnasta, kun yrityksen työntekijät, asiakkaat ja sijoittajat kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota organisaation sosiaalisen vastuun kysymyksiin.
Sosiaalinen vastuullisuus on noussut nopeasti liiketoiminnan ytimeen. Se on jotain, mistä on puhuttu takahuoneissa jo kauan, mutta joka on pandemiahaasteiden keskellä noussut esiin entistä vahvemmin. Työhyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä puhutaan enemmän kuin koskaan. Työntekijöistä huolehtimisesta onkin tullut brändikysymys.
Yritysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vastuullisuusteemoihin kantaa ottaminen on ollut yksi johdon agendan ykköstrendejä vuoden 2020 alusta lähtien. Sitä mukaa kun asiakkaiden ja kuluttajien äänenpainot kasvavat ja vastuullisuusvaatimukset kovenevat, joutuvat valokeilaan erityisesti yritysten toimitusjohtajat.
EU:n uusi kestävän toiminnan taksonomia tulee määrittelemään osaltaan, mikä voidaan määritellä kestäväksi liiketoiminnaksi, sekä sitä miten voidaan todentaa liiketoiminnan edistävän ainakin yhtä ympäristötavoitteita ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muihin. Otamme huomattavan askeleen kohti nettovaikuttamisen arviointia, yksittäisten vaikutusten sijaan.
Vastuullisuus ei ole trendi, se on ydinkysymys. Hiilineutraalius- tai nettonolla-tavoitteiden kannalta olennaista on uskottavuus ja toiminta. Se, että termit ja väittämät ymmärretään oikein ja niitä toteutetaan kunnianhimoisesti ilmasto-, ei markkinointipuheet, edellä. Kenelläkään ei pitäisi olla varaa viherpesuun ei ilmaston eikä mainehaittojen puolesta.
Mitä tapahtuu kun kasvun imperatiivi kohtaa kestävän kehityksen imperatiivin? On vahingollista asettaa liiketoiminnan etua ja kestävää kehitystä vastakkain. Yrityksen kolmen tärkeimmän sidosryhmän viesti on vahva - odotus on, että yritys pystyy kasvamaan ja lunastamaan markkinoiden odotukset samalla kun sen nettopositiivinen vaikutus vahvistuu.
Työelämän narratiiviin on vaivihkaa hiipinyt negatiivinen sävy. Uhat, huolet, korona, woke, cancel ja call out. Tiiliseinä tuntuu olevan vastassa joka suunnassa. Tähän kannattaa havahtua ja muistaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan. Nyt tarvitaan positiivista työelämäpuhetta.
Johtamisen paradigma murtuu siirryttäessä tuotantolähtöisestä ajattelusta ihmislähtöiseen ajatteluun. Johtamisen paradigman murroksella viitataan tuotantolähtöisestä ajattelusta siirtymistä kohti ihmislähtöistä johtamista niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskunnallisella tasolla.
Johtamisen teorioille on tyypillistä, että ne ovat oman aikakautensa ja kulttuurinsa tuotteita. Hämmentävän vähän organisaatiot ovat silti muuttuneet yli sadassa vuodessa Weberiläisen johtamisteorian jäljiltä.
Digitaalisten ekosysteemien luomat mahdollisuudet ja kysyntä houkuttelevat yrittäjiä erilaisille alustoille ja markkinapaikoille. Kun tietojärjestelmät kuvaavat edellispäivän todellisuuden sijaan huomisen todellisuutta, tietojärjestelmien rooli kilpailuedun saavuttamisessa kasvaa entisestään.
Johtamisen tutkimuksessa on luotu monenlaisia malleja ja ohjenuoria, jotka näyttävät suuntaa edelläkäyvälle johtajuudelle. Organisaatioissa tukeudutaan kuitenkin perinteisiin johtamisen oppeihin. Vuosikymmeniä vanhat ajatelmat ohjaavat monien työyhteisöjen toimintaa.
Ilmiöt eivät synny tyhjiössä vaan ne heijastelevat aina taustalla vaikuttavia isompia megatrendejä. Megatrendit itsessään ovat globaaleja, kestäviä ja laajasti yhteiskunnan rakenteita muuttavia ilmiöitä, koskettavat liiketoimintaa, taloutta, politiikkaa, kulttuuria ja yksilöitä.
Yritysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vastuullisuusteemoihin kantaa ottaminen on ollut yksi johdon agendan ykköstrendejä vuoden 2020 alusta lähtien. Sitä mukaa kun asiakkaiden ja kuluttajien äänenpainot kasvavat ja vastuullisuusvaatimukset kovenevat, joutuvat viestintäjohtajien ja markkinointipäättäjien lisäksi valokeilaan erityisesti yritysten toimitusjohtajat.
Tässä vaikuttamista ja yritysaktivismia koskevassa podcast jaksossa vieraanani näistä aiheista on keskustelemassa Ellun Kanojen toimitusjohtaja, Taru Tujunen.
Inderes on Suomessa täysin uniikki ja poikkeuksellinen yritys niin johtamismallin, organisaatiomallin ja kulttuurin, kuin liiketoimintamallinkin osalta.
Vain muutama yritys on onnistunut rakentamaan yhteisöstä itselleen merkittävän kilpailuetutekijän. Inderes on näistä yksi. Mitä nämä tyypit oikein tekevät eri tavalla?
Podcastin jaksossa vieraana yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja, Mikael Rautanen.
Tämän jakson fokuksessa on ESG teeman alle menevä dataetiikka. Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää datasta, tekoälystä ja niihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä? Johdon agendalla podcastin uusimmassa jaksossa vieraana on Meeri Haataja, yksi Suomen tunnetuimmista tekoälyn vastuullisuuden asiantuntijoista.
Posti on yhtiö, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Miltä tuntuu johtaa yhtä Suomen näkyvimmistä muutoksista? Johdon agendalla podcastin haastattelussa Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto.
Johdon agendalla podcastin uusimmassa jaksossa vieraana on Yacine Samb, joka toimii Googlella EMEA alueen Racial Equity, Diversity & Inclusion Program Managerina. Hänen kanssaan keskustelemme DE&I käsitteistä, tavoitteista, kokemuksista ja keinoista edistää diversiteettiä ja inklusiivisuutta organisaatioissa.
Pandemiavuosi on ollut massiivinen herätys yrityksille – kun yksi maailman Top 10 listan riskeistä toteutuu, se herättää katsomaan listaa uusin silmin – ja Top 5 uhat sillä listalla ovat kaikki ympäristösidonnaisia.
Tämän jakson fokuksessa on yritysten vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutos - tästä teemasta kanssani on keskustelemassa Kaisa Hietala, hallitusammattilainen, jolla on pitkän linjan tausta johtajana ja ilmastokysymysten asiantuntijana.
Yritykset ovat heränneet kysymään, voisiko ilmastonmuutoksen uhkasta tehdä mahdollisuuden?
Tämän Johdon agendalla -podcast jakson fokuksessa on kasvu ja kasvuyritykset. Olen pitkään miettinyt sitä, miksi meillä on niin vähän isoa kasvua tavoittelevia yrityksiä Suomessa? Mitä voisimme tehdä, että saisimme lisää näitä kasvuyrityksiä?
Vieraana tämän kertaisessa jaksossa on lähes 200 kasvuyrityksen arkea läheltä katsova, kasvuyritysten oman yhteisön eli Kasvuryhmän CEO, Katriina Juntunen.
Johdon agendalla podcastin 2. tuotantokauden avausjaksossa vieraana pitkän linjan johtaja ja hallitusammattilainen, Mika Sutinen. Keskustelun aiheina mm. pandemia-ajan opit ja kokemukset, sekä strategiatyöhön liittyvät myytit.
Tässä Johdon agendalla podcast-jaksossa on lupa puhua tunteista, sillä teemana on tunneälykkyys ja tunteiden johtaminen ja vieraana minulla on tunnekouluttaja, kuvittaja, kirjailija ja vuoden 2019 bisnesvaikuttajaksi valittu Camilla Tuominen.
Insinöörijohtajan on silti turha vielä hapuilla ruksia sivun yläkulmasta, sillä luvassa ei ole mitään hempeilyä ja tunnehöttöä vaan suoraa puhetta siitä, miksi tunteet todellakin ovat nousemassa johdon agendalle.
Innovaatiotohtori, vapaa konsultti ja hallitusammattilainen Sari Kola on viimeisen parin vuoden ajan tutkinut välittävää yrityskulttuuria Turun yliopistossa.
Tässä jaksossa puhumme merkityksestä eli purposesta yrityksen strategisen johtamisen näkökulmasta. Jos vain 2% työntekijöistä muistaa yrityksen vision niin mihin sellaista tarvitaan? Voidaanko yrityksen visio ja missio korvata purposella?
Sain Johdon agendalla -podcastiin haastateltavaksi Pauli Aalto-Setälän, pitkän linjan mediaviestintä- ja markkinointikonkarin, joka luotsaa tällä hetkellä Dentsu Aegis Networkia Suomessa.
Puhuimme merkityksellisyydestä niin johtamisen kuin markkinointiviestinnän näkökulmasta, yrityskulttuurista sekä johtajan roolista muuttuvassa maailmassa.
Mitä saadaan kun sekoitetaan tiede, teknologia, yrittäjät ja pääoma? Ainakin yhden podcast jakson verran äärettömän kiehtovaa kuunneltavaa.
Johdon agendalla podcastin kolmannessa jaksossa vieraana on pitkän linjan kasvuyrittäjä ja sijoittaja Inka Mero, joka on syväteknologiaan sijoittavan Voima Venturesin perustaja ja toimitusjohtaja. Miltä johdon agenda näyttää startup sijoittajan silmin?
Suomessa puhutaan johtamisen kriisistä tai johtamisvajeesta, siitä että aikanaan opitut johtamisen metodit eivät enää sovellu nykypäivän organisaation tai tiimien johtamiseen. Hierarkisten, ylhäältä alas johdettujen organisaatioiden tilalle on tullut matalia organisaatioita, esimiehistä on tullut coacheja tai valmentajia, fokus on kasvavissa määrin yksilöllisten tarpeiden ymmärtämisessä. Oppeja ja metodeja haetaankin entistä enemmän joukkueurheilusta.
Johdon agendalla -podcast studiossa Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen ja teemana johtaminen ja yrityskulttuuri. Miten siis rakennetaan voittava joukkuekulttuuri?
Tässä podcast jaksossa keskitytään ymmärtämään tulevaisuutta isossa kuvassa, puhutaan megatrendeistä ja ilmiöistä, ja pohditaan keinoja, joilla voimme oppia tulkitsemaan muuttuvaa toimintaympäristöä paremmin.
Vieraana minulla on tulevaisuuden ja ennakoinnin ammattilainen, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva, joka työkseen tarkastelee tulevaisuuden kehityskulkuja, signaaleja yllättävistä muutoksista ja erilaisia tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.